Taitaja9

”Minusta tulee isona jonkun ammatin taitaja, vielä en osaa sanoa minkä, mutta onhan tässä vielä aikaa...” Näin miettii moni 9-luokkalainen tällä hetkellä, mutta varmasti osa 8-luokkalaisista.

Kävimme KAO Kuusamossa tutustumassa Taitaja9-kilpailuun ja samalla saimme kuulla KAO:n koulutustarjonnasta infojen muodossa. Taitaja9-kilpailijat mittelivät hauskassa kilpailussa kädentaitoja vaativien tehtävien merkeissä. Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain satoja paikallis- ja aluekilpailuja. Finaalitapahtuma on Taitaja-kilpailun yhteydessä, joka järjestetään seuraavan kerran Seinäjoella.

KAO Kuusamosta voi valmistua esim. puusepäksi, talonrakentajaksi, lähihoitajaksi, merkonomiksi, kokiksi tai matkailupalveluiden tuottajaksi. Pääsimme tutustumaan päivän aikana useisiin koulutusaloihin. Toivottavasti vierailu antoi tulevisuuden suunnitelmiin hieman lisäinfoa. Vuoden päästä olemme tilanteessa, jossa pitää osata tehdä valintoja oman tulevaisuuden kannalta. Jokaisella on varmasti unelmia ammatin suhteen, vain me itse voimme toteuttaa unelmamme.

Valtavaaran huiputus!

Retkipäivä käynnistyi koko koulun yhteisellä infolla keskusradion kautta, kuuntelimme päivänavauksen liikuntasalissa. Infon jälkeen kävimme luokittain hakemassa ruokalasta eväät, jonka jälkeen kokoonnuimme koulun pihalle luokittain jonoihin. Järjestäytymisen jälkeen lähdimme liikkeelle luokanohjaajan johdolla kohti Valtavaaraa kello 9.15. Mainostimme projektiamme pitämällä luokkamme takkeja sekä kirjoitimme blogiosoitteemme Valtavaaran päivätuvan vieraskirjaan nimiemme yhteyteen. Päivätupa on rakennettu alkujaan palovartijan majaksi.

Kävelimme retken aikana noin 10 kilometriä. Matkan aikana luokkamme jakaantui tyttöjen ja poikien porukoihin. Kavereiden kanssa oli mukava jutella ja kulkea kohti taukopaikkaa. Portaita oli paljon ja ylämäkeä sitäkin enemmän. Myös onnettomuuksia oli matkalla, kun kaksi oppilasta joutui kääntymään takaisin huonovointisuuden takia. Oppilaat palasivat Saaruan taukotuvalle, josta koululle jääneet opettajat noutivat heidät pois autolla. Retken loppupuolella yksi oppilas loukkasi jalkansa ja myös hänet haettiin autolla taukopaikalta. Myöhemmin koululta matka jatkui taksilla terveyskeskukseen tarkempiin tutkimuksiin.

 

Mustikoita oli todella paljon koko matkan varrella. Maisemat olivat upeat ja ruska näytti hyvin kauniilta Valtavaaran huipulta. Olisi ollut kiva jäädä kuvaamaan niitä pidemmäksi aikaa kunnon kameralla. Valtavaaran päällä otimme myös muutaman selfien muistoksi retkestä. Sää oli vaeltamiselle erinomainen. Loppumatkasta tipahteli muutama pisara, muttei edes kunnolla satanut. Jyrkät nousut ja portaat hengästyttivät ja nostivat hien pintaan. Onneksi kaikilla oli juotavaa mukana.

Saavuimme Valtavaaran kodalle, jossa söimme eväät ja rupateltiin kavereiden kanssa. Pojat olivat innokkaita liikkumaan, joten he olivat perillä muita aikaisemmin ja joutuivat odottelemaan muita. Koululta mukaan ottamamme eväät sisälsivät makkaran, sämpylän, pillimehun ja servetin. Makkara oli hyvää ja siitä sai energiaa. Paluumatkalla matkan teko meni seuraavasti, saimme kulkea metsässä miten vain kunhan luokanohjaajamme näki meidät. Jos joku tai jotkut menivät polkua liian kauas opettajamme vislasi, jolloin oppilaat jäivät odottamaan muita. Olimme edessä aikataulua, joten pidimme ylimääräisen tauon saaruan taukotuvalla. Palasimme retkeltä koululle kello 13.30. Ehdimme ennen koulun päättymistä työstää blogiimme retkipäivityksen.

Kunto kasvaa!

Rukan koulun 7A-luokan liikkuen luokkaretkelle -projektia on takana noin puoli vuotta. Projektin alussa teimme kuntotestit ja samat testit uudelleen pari viikkoa sitten. Päällimmäisenä tuloksena on se, että jokaisen oppilaan kunto on parantunut projektin aikana. Kuntotestien lisäksi oppilaiden liikuntamäärät ovat lisääntyneet merkittävästi puolen vuoden aikana. Seuraavassa tutustutaan liikuntamääriin ja testituloksiin tarkemmin. Oppilaskohtaiset testitulokset ja liikuntamäärät näkyvissä kuvassa.

Liikuntamäärät

Tammikuun aikana oppilaat liikkuivat yhteensä 349 tuntia, helmikuussa 431, maaliskuussa 544 ja huhtikuussa 511 tuntia. Liikuntamäärät ovat lisääntyneet projektin aikana noin 50 %. Yksittäisten oppilaiden liikuntamäärien kohdalla muutokset ovat olleet vieläkin suurempia, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet projektin alussa vähiten liikkuneiden kohdalla. Tuloksista voitaneen todeta, että projekti on saanut oppilaat liikkeelle ja ennenkaikkea liikunnallisesti hieman passiivisemmatkin nuoret liikkumaan.

Muutokset kunnossa

Puolen vuoden aikana oppilaiden kunnossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koko luokan kuntotestikeskiarvoa tarkasteltaessa asteikolla 0 – 100 %, keskiarvo on parantunut 15 prosenttia. Jokainen oppilas paransi puolen vuoden aikana omaa kuntoaan, suurimmat parannukset kunnossa olivat yli 50 %. Puolet luokan oppilaista paransivat omaa kuntoaan yli 15 %. Kunnon osa-alueista suurimmat kehitykset ovat tapahtuneet liikkuvuuden, tasapainon, ketteryyden ja vatsalihasten osalla. Kymmenestä testistä vain kahdessa keskiarvotulokset eivät olleet parantuneet syksyyn verrattuna.

Oppilaiden ajatuksia

”Kuntoni on parantunut ja olen siihen tyytyväinen”, ”Kuntoni on kasvanut talven aikana, se on nyt parempi”, ”Kuntoni on parantunut, mutta en ole vielä tyytyväinen”, ”Olen erittäin tyytyväinen, että kuntoni on parantunut”, ”Olen tyytyväinen, että kuntoni on kehittynyt syksystä, mutta haluan kehittää sitä ensi vuoteen lisää”. Oppilaat olivat tyytyväisiä talven aikana tapahtuneeseen kuntonsa kohenemiseen. On varmasti hienoa nähdä omalla kohdalla se, miten liikunnan lisääminen näkyy konkreettisesti omassa fyysisessä kunnossa. Kuntotestauksella päästään tällaisissa tilanteissa siihen, mikä on niiden tarkoituskin. Oppilaat saavat testien avulla tiedon omasta kunnostaan ja seuraavien testien jälkeen näkevät mahdolliset muutokset. Liikuntamäärien kontrollointi tuo testikokonaisuuteen mielenkiintoisen lisän ja konkretisoi liikunnan merkityksen kunnon kohenemisessa.

Projektin jatko

Projekti jatkuu yhdeksännen luokan kevääseen saakka. On hyvin mielenkiintoista nähdä miten liikkuminen toteutuu kesäloman aikana, jolloin kaikki liikkuminen on omalla ajalla tapahtuvaa. Uskon, että oppilaat ovat puolen vuoden aikana omaksuneet jo jonkin verran liikunnallista elämäntapaa ja sitä kautta liikuntaa tulee harrastettua myös kesällä. Projekti on kannustanut nuoria liikkumaan ja ensimmäinen puoli vuotta on viety hienosti läpi. Liikkuminen jatkuu!

Kunto testiin

Nyt on taas se aika vuodesta kun koulussamme laitetaan oppilaiden kunto testiin. Testistöömme kuuluu kymmenen testiä, jotka mittaavat monipuolisesti oppilaan fyysistä kuntoa. Testistö kartoittaa oppilaita seuraavat kunnon ja liikehallinnan osa-alueet: nopeus, kestävyys, liikkuvuus, voima, ketteryys, räjähtävä nopeusvoima, välineen kuljetustaito ja staattinen tasapaino. Testit tehdään syksyllä ja keväällä.

Luokkamme aloitti kunnon testaamisen tänään ja jatkamme testit loppuun seuraavan liikuntatunnin puitteissa. On mielenkiintoista nähdä, onko liikuntaprojektillamme ollut vaikutusta eri kunnon osa-alueisiin verrattuna syksyllä saatuihin testituloksiin. Kuntotestauksen kautta oppilaat saavat itselleen selkeän kuvan siitä, missä kunnossa he ovat tällä hetkellä ja miten liikkuminen on vaikuttanut kuntoon. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan testituloksia.

Luokanvalvoja Markus Määttä

Liikuttava projekti

Liikkuen luokkaretkelle projektia on takana vajaa puoli vuotta ja edessä vielä noin kaksi vuotta. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastella, onko projektilla ollut oppilaita liikuttava vaikutus. Alapuolella olevan kuvan kautta voidaan tarkastella oppilaskohtaisia liikuntamääriä sekä saman oppilaan syksyistä kuntotestitulosta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että oppilaat ovat liikkuneet hyvin projektin aikana. Liikuntamäärien kuukausikeskiarvot ovat nousseet projektin edetessä. Tammikuussa oppilaat olivat liikkuneet keskimäärin 25 tuntia, helmikuussa 31 tuntia ja maaliskuussa 39 tuntia. Osa oppilaista on liikkunut näiden kolmen kuukauden aikana todella paljon, suurin liikuntamäärä on 182 tuntia ja pienin 49 tuntia. Tämän vuoden puolella oppilaiden keskimääräinen liikkuminen päivää kohti on 1,05 tuntia. Nuorten päivittäinen liikuntasuositus on tunti päivässä, joten olemme oikealla tiellä liikkumisten suhteen.

Luokanvalvoja Markus Määttä

vatsarutistus x 200

jalkaprässi x 300, vaakasoutu x 184, vartalon kierto x 240, pystypunnerrus ja alasveto x 286, lonkan lähentäjät ja loitontajat x 308, polven ojennus ja koukistus x 251, vaakapunnerrus x 204 ja selän ojennus 206.

Lihaskunnosta huolehtiminen on yksi tärkeä osa liikkumista. Kävimme liikuntatuntien puitteissa Rukan Happy Family kuntosalilla harjoittamassa lihaskuntoa. Edellä mainitut lukemat kertovat kuinka paljon teimme yhdessä kutakin liikettä voimakestävyysharjoitteen puitteissa. Teimme saliharjoittelun aluksi yksinkertaisen saliharjoitteen, jossa tehdään toistoja 30 sekuntia, jonka jälkeen saman pituinen palautuminen siirryttäessä seuraavalle laitteelle. Kävimme läpi 10 eri lihaskuntolaitetta, jotka kiersimme kahteen kertaan, yhteen kierrokseen kului aikaa noin 10 minuuttia.

Kuntosaliharjoitteen ja kuntosalille tutustumisen jälkeen oli vuorossa omatoiminen kuntosaliharjoittelu itse valitsemalla tavalla. Kuntosalin laitteet tulivat ahkeraan käyttöön ja tunnin pohjalta saimme kattavan kuvan siitä miten salilla voi harjoitella ja miten eri laitteet toimivat.

"Kaikki tuijottaa meitä"

oli yhden oppilaan kommentti kun kävimme liikuntatunnilla hiihtämässä reitin, joka kulkee rukan laskettelurinteiden editse.

Se miksi saimme tänään poikkeuksellisen paljon katseita ja huomiota liikkuessamme oli uudet takit. Saimme viime viikolla takit painosta ja tänään pääsimme liikkumaan ne päällä ensimmäistä kertaa yhdessä. 

Omasta mielestäni ja varmasti myös meitä "tuijottaneiden" mielestä olimme hieman poikkeava näky hiihtoladulla. Nykyään näkee valitettavan harvoin nuoria hiihtämässä ja varsinkin tämän kokoisena ryhmänä. Laduilla ei tule kovin usein vastaan noin 15 nuoren ryhmää, joilla on yhtenäiset urheiluasut päällä. Yhtenäisten liikunta-asujemme tarkoituksena onkin saada ihmisten huomio kiinnittymään meihin ja sitä kautta viestimään heille liikunnan iloa sekä lisätä projektimme näkyvyyttä. Hiihtotuntien yhteydessä ihmiset tulevat usein juttelemaan kanssani siitä, miten hienoa on nähdä nuoria hiihtämässä.

Tänään oli myös ensimmäinen kerta kun saimme konkreettisesti tuotua projektin toimesta meidän sponsorimme esille. Jokaisella oppilaalla on takissaan oman sponsorin mainokset, kuten urheilijoilla konsanaan. Sponsoreiden skaala on laaja ja sinäkin voit lähteä mukaan tukemaan projektiamme ottamalla yhteyttä sähköpostitse liikkuenluokkaretkelle@gmail.com

Meitä tukevat tällä hetkellä Arkkitehtistudio EMP Oy, Coronaria Hoitoketju Oy, Jarofix Oy, Koillissanomat, Koillismotor, Kuusamon Tunnelmamökit, Käylän Osuuspankki, Liikennekoulu Tornberg Oy, Puustamo, Ruka Adventures, Ruka Day Spa, Rukan lääkäriasema Bene Finland Oy, Sale Käylä, Ski Booster Ruka sekä oppilaiden vanhemmat ja sukulaiset.

Kiitokset sponsoreille!

Terveisin luokanvalvoja Markus Määttä